Tanssivat pojat puistossa
Kun olimme olleet Maputossa pari päivää, ystävämme Marika vei meidät Campo di Fiori -ravintolaan, joka sijaitsee Jardim dos Cronistas -puistikossa Sommerschieldin kaupunginosassa.
Se oli tulokkaalle rentouttava tuttavuus. Pieni, siisti puisto italialaisravintoloineen ja jäätelöbaareineen olisi voinut sijaita missä tahansa Euroopassa, lapset juoksentelivat vapaasti, näkyi pyöriä ja skeittilautoja, leikkialuekin. Puisto on täynnä elämää ja ravintola aina täynnä - sittemmin olemme käyneet siellä jo monta kertaa. Arkisin lähitalojen virkapukuiset lastenhoitajat ulkoiluttavat siellä hoidokkejaan, ja (todennäköisesti) samojen talojen muut työntekijät syövät eväitään penkillä. Ravintolan antiin heillä ei ole varaa.
Jardim dos Cronistas on kalleinta Maputoa. Valtavat vaurauserot läiskähtävät naamalle kuin märkä rätti. Jäin tuijottamaan eräänkin expat-isän työntelemiä huippumoderneja lastenrattaita suu auki.
Bugaboo-rattaat olisivat olleet upeat Helsingissäkin. Täällä ne näyttivät mätkähtäneen kuusta. Niiden matkustaja oli saanut syntymälahjana hyvin erilaiset elämän eväät kuin parin metrin päässä maapähkinöitä kaupitteleva resuinen pikkupoika.
Paikalliset ihmiset kuljettavat lapsiaan selässä liinassa, ja isommat lapset kantavat pienempiään. Kerran näin pojan vetävän pikkulasta matkalaukun puolikkaassa, jossa oli vielä pyörät alla ja vetokahva tallella.
Jonain päivänä olen ehkä niin karaistunut, että en (ikävä kyllä) enää joka kerta järkyty kalliiden rattaiden ja köyhän Maputon välisestä ristiriidasta. Mosambik on maailman köyhimpiä maita. Tottumaton katseeni ei kuitenkaan vielä suodata näitä riitasointuja, joita nähdäkseen ei tarvitse mennä kuin ovesta ulos.
Mutta mosambikilaiset ovat hyvin yritteliäitä. Campo di Fiorinkin asiakas saa tottua siihen, että ympärillä hyörii parvi kaupustelijoita. Juuri täältä me ostimme ne ensimmäiset piraatti-dvd:mme.
Valitimme dvd-kauppiaalle myöhemmin Jurassic Worldista, jonka sisällä oli kirvesmurhaviihdettä (emme katsoneet sitä alkua pidemmälle, lajityyppi tuli selväksi). Seuraavalla kerralla Campo di Fiorissa kouraamme tultiin lyömään Jurassic World ja vakuutettiin, että täällä kyllä on oikea levy. Sana tarkoista asiakkaista oli kiirinyt.
Puistossa näkee myös esityksiä, ja esimerkiksi tanssiville pojille antaa mielellään kolikon, pari. He tekevät huimiakin temppuja ilman minkäänlaisia suojia tai verkkoja. Hirvittää ajatellakin, miten käy, jos jonkun ote lipeää tai jalka luiskahtaa. Puistossa on parikin kilpailevaa tanssipoikaryhmää, toisilla keltaiset, toisilla punaiset asut. Tässä yllä punaisen ryhmän taidonnäyte.
Terkuin Lotta
 |
| Morsiustyttöjä Jardim dos Cronistas -puistikossa. |
Bugaboo-rattaat olisivat olleet upeat Helsingissäkin. Täällä ne näyttivät mätkähtäneen kuusta. Niiden matkustaja oli saanut syntymälahjana hyvin erilaiset elämän eväät kuin parin metrin päässä maapähkinöitä kaupitteleva resuinen pikkupoika.
Paikalliset ihmiset kuljettavat lapsiaan selässä liinassa, ja isommat lapset kantavat pienempiään. Kerran näin pojan vetävän pikkulasta matkalaukun puolikkaassa, jossa oli vielä pyörät alla ja vetokahva tallella.
Jonain päivänä olen ehkä niin karaistunut, että en (ikävä kyllä) enää joka kerta järkyty kalliiden rattaiden ja köyhän Maputon välisestä ristiriidasta. Mosambik on maailman köyhimpiä maita. Tottumaton katseeni ei kuitenkaan vielä suodata näitä riitasointuja, joita nähdäkseen ei tarvitse mennä kuin ovesta ulos.
 |
| Myynnissä taidetta, gsm-liittymiä, hattaroita, elokuvia... |
Puistossa näkee myös esityksiä, ja esimerkiksi tanssiville pojille antaa mielellään kolikon, pari. He tekevät huimiakin temppuja ilman minkäänlaisia suojia tai verkkoja. Hirvittää ajatellakin, miten käy, jos jonkun ote lipeää tai jalka luiskahtaa. Puistossa on parikin kilpailevaa tanssipoikaryhmää, toisilla keltaiset, toisilla punaiset asut. Tässä yllä punaisen ryhmän taidonnäyte.
Terkuin Lotta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!